Alla on erilaisia musiikkiaiheisia nettisivustoja.
Ne kolme suurinta?
1) Muusikoiden.net - Tsekkaa ainakin Keskustelu, Wanted, Tori, Keikat.
2) Meteli.net - Tapahtuma, Foorumit (keskustelupalsta, sisältää mm. alueen "Bändi- ja muusikkohaku")
3) Mikseri.net - Katso ainakin Valzum (!!!) ja Keskustelut
Facebook-ryhmiä
- Muusikoiden.net (n. 1200 jäsentä)
- muusikoiden palsta (yli 1700 jäsentä)
Oppilaitoksia, musaharrastusryhmiä jne
- Kansalaisopisto Jukola on nykyisin Nurmijärven Opisto. Tsekkaa Tapahtumakalenteri ja Opinto-oppaan musiikkiosio (hienompi pdf-versio täällä)
- Jukolan musiikkikoulu tarjoaa musaopetusta isommassa mittakaavassa, mutta sisälle mennään pääsykokeilla. Haku bändisoittimiin ja lauluun alkoi maanantaina ja pääsykokeet 2-3 viikon päästä.
- Nurmijärven musiikkiopisto niille, jotka tykkäävät klassisesta musiikista. Minä en sellaista osaa juurikaan kuunnella. :\
Blogeja
- 8-Bit Analysis - Täällä pohditaan videopelimusiikkien taustalla olevaa musateoriaa.
- Anssi Kelan blogi
- CRITICAL NOISE - Tämän blogin sisällöstä en oikeastaan osaa sanoa juuri mitään, mutta ajattelin tutustua joskus :D
- PlayJazzNow Blog - Jos ei musateoriaa/sointuastejuttuja ymmärrä, niin ei kannata edes klikata. Jos ymmärtää, niin täältä saattaa löytyä ihan opettavaisia videoita.
- Six Four One Five: The Sensitive Female Chord Progression - Jos sointukiertojutut kiinnostaa, niin täällä on vi-IV-I-V -sointukierrosta juttua.
Kauppoja
- Musafasu eli Fazer-Musiikki eikun F-musiikki. Vantaanportissa ja sitten ihan Rautatientorin vieressä.
- Ostinato, tämä kauppa taitaa olla etenkin opiskelijoiden suosiossa.
- Thomann - Saksasta saa halvalla. Ostin joskus poikkihuilun, 89e + 20e postikulut. Open mielestä oli ihan hyvä. Haluaisin joskus ehkä ostaa huvin vuoksi 95 euron pasuunan. (vrt. kaverini pasuunan hinta ~2000€, F-musiikin halvin pasuuna ~400€)
- Huuto.net - Ei varsinaisesti kauppa, mutta täältä saa halvalla levyjä.
- CDON - Täältä voi tilata levyjä ynnä muuta.
Musiikin teoriaa ja tieteellisempää musajuttua kiinnostuneille
- Sibelius-Akatemian Opi verkossa -sivusto
- Sibelius-Akatemian Kirjasto, josta löytyy myös paljon nettimateriaalia, ks. esimerkiksi opinnäytetietokanta (kokeile myös hakutoimintoa, esim hakusanalla laulu)
- 8notes-sivuston pianosointutaulukko ja kitaraotetaulukko. Eli jos haluat tietää, miten jonkun soinnun voi soittaa pianolla/kitaralla, niin täältä saa apua.
- Muusikoiden.netin keskustelupalstan musateoriaosio on myös hyödyllinen
Laulutekniikkaa käsitteleviä sivustoja
- Tenor Talk Blog
- Ritva Eerolan sivusto
- Armleg.com/vokalisti (keskustelupalsta)
- David Jonesin The Voice Teacher -sivusto
Tykkäätkö sie pohtia laulujen sanoituksia eli lyriikkoja
...sitten tsekkaa SongMeanings -sivusto
Youtube-videoita
- Hauska ja tunnettu Axis of Awesome - 4 Four Chord Song (with song titles) -video ja sen musiikkivideoversio The Axis of Awesome: 4 Chords (2011) Official Music Video
- Ismo Leikola - Kaikkien biisien kertosäe - Muusikoiden suuri kusetus - Emma-Gaala 2011
- Pachelbel Rant
Nuotteja
- IMSLP on Wikipedian kaltainen sivusto, josta löytyy sairaasti klassisia nuotteja. Linkin lisäämishetkellä sivusto oli alhaalla.
- My-piano.net ja Pianotte ovat ihan OK sivustoja pop-laulujen nuottien etsiskelyyn. Googlessa kannattaa käyttää hakusanoja "PDF" (nuotit ovat usein pdf-muodossa) ja "sheet" (sheet music tarkoittaa nuotteja).
- Myös esim Scribd tai Rapidlibrary saattavat olla joissakin olosuhteissa ihan OK sivustoja nuottien etsinnässä.
Totean kuitenkin, että todennäköisesti aika iso osa netistä löytyvistä nuoteista on laittomia skannauksia erilaisista laulukirjoista.
Mikäli pelkät soinnut riittää, niin Googleen vaan hakusanaksi "laulun nimi chords", esim "beatles yesterday chords". Ja tabulatuurit löytyy käyttämällä hakusanaa "tabs".
Musa-aiheisia tietokantasivustoja
- Metal-archives - Täältä löydät suunnilleen kaikki maailman raskaat hevibändit. Kurkkaa haulla vaikkapa Pain of Salvation (yksi bändi, jolla on mielestäni paljon hyvää ja toisaalta jonkin verran mälsääkin musiikkia).
- Fono.fi - Täältä löydät suomalaisten laulujen säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat. Kokeilepa pistää kappalehakuun Frontside Ollie.
Valtsun musablogi
tiistai 17. huhtikuuta 2012
perjantai 17. helmikuuta 2012
Ohjeita säveltelyyn
(kirjoitus ei ole valmis, mutta on siinä jonkin verran)
Huvittaisiko tehdä omia sävellyksiä, tai osata vaikkapa improvisoida pianolla kivan kuuloisia juttuja ihan oman mielen mukaan? Homma kuulostaa vaikealta eikä välttämättä täysin helppoa oikeasti olekaan, mutta itse aiheeseen jo jossakin määrin syventyneenä luulen että tietyt musiikin teorian asiat oppimalla luovasta musisoinnista tulee kertaheitolla huomattavasti helpompaa.
Oma taustani sävellysjutuissa on se, että yläasteen loppupuolella aloin itse harrastusmielessä säveltelemään musiikkia Guitar Pro 4 -nimisellä nuotinnosohjelmalla ja omat tuotokset eivät kuulostaneet kovinkaan hyvältä, kunnes osittain sattuman kautta havaitsin että monissa lempilauluissani oli yhtäläisyyksiä. Tämä havainto pisti sävellysteni tason tietysti nousuun, ja sen jälkeen olen harrastanut laulujen analysointia erityisesti sointujen osalta melko paljon. Nyt kun otin omat puuhailuni esille, niin kiinnostuneet voivat toki löytää sävellyksiäni Mikseri.netistä, mutta varoitan että niiden sovituspuolen ollessa pääosin suhteellisen tarkasti mietittyä, itse sävellysten äänenlaatu on pääosin surkea nuotinnusohjelmani sekä tietokoneeni (MIDI-)äänikirjastojen huonon laadun vuoksi.
Mutta nyt itse asiaan. Ensimmäinen asia johon haluat kiinnittää huomiosi lauluja säveltäessäsi, on sointuasteet. Tai tällä kertaa yksinkertaisemmin "sointukierrot".
1) Hyvänä tunnetun sointukierron käyttö sävellyksessä
Sointukierto tarkoittaa useamman (esim. neljän tai kahdeksan) soinnun sarjaa, joka on usein toistuva eli sarjan viimeisen soinnun jälkeen voi aloittaa taas sarjan ensimmäisestä soinnusta. Nykyisin on äärimmäisen yleistä että esimerkiksi kappaleiden kertosäkeessä säestystaustana on neljän soinnun sointukierto. Jotkut kappaleet menevät lähes kokonaan yhden sointukierron varassa. Esimerkkinä toimikoon Anssi Kelan laulu Puistossa, jossa soitetaan lähes koko biisin ajan sointuja Am, F, C ja neljäntenä G. Sitten G-soinnun jälkeen neljän soinnun sarja alkaa alusta palaten siis Am-sointuun.
Hyvän intron tähän aiheeseen saa katsomalla seuraavan videon alusta loppuun:
Huvittaisiko tehdä omia sävellyksiä, tai osata vaikkapa improvisoida pianolla kivan kuuloisia juttuja ihan oman mielen mukaan? Homma kuulostaa vaikealta eikä välttämättä täysin helppoa oikeasti olekaan, mutta itse aiheeseen jo jossakin määrin syventyneenä luulen että tietyt musiikin teorian asiat oppimalla luovasta musisoinnista tulee kertaheitolla huomattavasti helpompaa.
Oma taustani sävellysjutuissa on se, että yläasteen loppupuolella aloin itse harrastusmielessä säveltelemään musiikkia Guitar Pro 4 -nimisellä nuotinnosohjelmalla ja omat tuotokset eivät kuulostaneet kovinkaan hyvältä, kunnes osittain sattuman kautta havaitsin että monissa lempilauluissani oli yhtäläisyyksiä. Tämä havainto pisti sävellysteni tason tietysti nousuun, ja sen jälkeen olen harrastanut laulujen analysointia erityisesti sointujen osalta melko paljon. Nyt kun otin omat puuhailuni esille, niin kiinnostuneet voivat toki löytää sävellyksiäni Mikseri.netistä, mutta varoitan että niiden sovituspuolen ollessa pääosin suhteellisen tarkasti mietittyä, itse sävellysten äänenlaatu on pääosin surkea nuotinnusohjelmani sekä tietokoneeni (MIDI-)äänikirjastojen huonon laadun vuoksi.
Mutta nyt itse asiaan. Ensimmäinen asia johon haluat kiinnittää huomiosi lauluja säveltäessäsi, on sointuasteet. Tai tällä kertaa yksinkertaisemmin "sointukierrot".
1) Hyvänä tunnetun sointukierron käyttö sävellyksessä
Sointukierto tarkoittaa useamman (esim. neljän tai kahdeksan) soinnun sarjaa, joka on usein toistuva eli sarjan viimeisen soinnun jälkeen voi aloittaa taas sarjan ensimmäisestä soinnusta. Nykyisin on äärimmäisen yleistä että esimerkiksi kappaleiden kertosäkeessä säestystaustana on neljän soinnun sointukierto. Jotkut kappaleet menevät lähes kokonaan yhden sointukierron varassa. Esimerkkinä toimikoon Anssi Kelan laulu Puistossa, jossa soitetaan lähes koko biisin ajan sointuja Am, F, C ja neljäntenä G. Sitten G-soinnun jälkeen neljän soinnun sarja alkaa alusta palaten siis Am-sointuun.
Hyvän intron tähän aiheeseen saa katsomalla seuraavan videon alusta loppuun:
Axis of Awesomen 4 Chords -musavideossa esitetään pätkiä valtavasta määrästä erilaisia lauluja joissa esiintyy seuraavat 4 sointuastetta peräkkäin: I - V - vi - IV. En aio esitellä sointuastemerkintöjä kovin laajasti tässä esseessä (ne tosin kannattaa ehdottomasti opiskella jostakin itse), mutta tuossa "I - V - vi - IV" -merkinnässäni roomalaiset numerot kertovat siis sointuasteen eli ensimmäisenä tulee ensimmäinen (I) aste, sitten viides (V), sitten kuudes (vi, pienet kirjaimet siksi että kuudes aste on mollisointu) ja viimeisenä neljäs (IV). C-duurisävellajissa C-sointu on ensimmäisen asteen sointu, kun taas viidennellä asteella on G-duuri, kuudennella A-molli ja neljännellä F-duuri. Videon sointukierto olisi siis C-duurissa C - G - Am - F. Videossa kappaleet menevät tosin muistaakseni D-duurissa eli hitusen korkeammalta. Tällöin soinnut ovat D - A - Hm - G. Lisäksi kappaleen puolivälissä esiintyy Hm - G - D - A -sointukiertoa jossa tavallaan on kyse samasta sarjasta, mutta sarja vain alkaa eri soinnusta. Eli joo, neljä sointua, mutta periaatteessa siellä videon jälkipuoliskolla (Toton Africasta alkaen) on myös toinen sointukierto.
Mikäli nyt ymmärsit edes jollakin tasolla, mistä sointukierroissa on kyse, kaikki on kunnossa. Mikäli et ymmärrä asiaa, yritä vaikkapa katsoa vielä 4 Chords -videota edeltänyt video kaikkine alkupuheineen: Axis of Awesome - 4 Four Chord Song (with song titles)
Edellä mainitun sointukierron (tai no tarkalleen ottaen niitä kiertoja oli kaksi) lisäksi ainakin kahdesta muusta hyvin yleisestä sointukierrosta on tehty videoviihdettä. Ensimmäisenä mainittakoon Ismo Leikolan video, jossa käsitellään IV - V - I - vi -sointukiertoa. Tämä sointukierto on siis esimerkiksi C-duurisävellajissa F-G-C-Am ja G-duurisävellajissa C-D-G-Em. Leikola soittaa tuossa jälkimmäisessä eli G-duurissa:
Ja kolmantena klassikkona pitäisin Rob Paravonianin Pachelbel Rantia, jossa käsitelläänkin pidempää kahdeksan soinnun sarjaa, joka on tuttu Johann Pachelbelin tunnetusta sävellyksestä Canon in D, jonka pohjalta on viime vuosina noussut esille myös Canon Rock -kitarasoolosävellys. Videossa käsiteltävän sointukierron sointuasteet ovat I-V-vi-iii-IV-I-IV-V eli esimerkiksi C-duurissa tämä olisi C-G-Am-Em-F-C-F-G tai Canon in D -sävellyksen alkuperäissävellajissa D-duurissa D-A-Hm-F#m-G-D-G-A. Tämäkin sointukierto esiintyy usein populaarimusiikissa, joskin aika usein tämän kahdeksan soinnun sarjan lopulla on muutoksia eli monissa poplauluissa sarjan toisiksi viimeinen sointu eli G korvataan esimerkiksi Em-soinnulla tai A-soinnulla. Ja näin musiikin teoriasta kiinnostuneille voisin mainita, että joissakin eksoottisimmissa kappaleissa viimeinen G-sointu on korvattu miksolyydisesti C-soinnulla.
Näistä videoista saa helposti vaikutelman, että valtavan suuri osa nykyajan hittibiiseistä pohjautuu näiden videoiden sointukiertoihin. Itse olen sitä mieltä, että vaikutelma on aivan oikea. Kun kuuntelee radiosta uusimpia hittibiisejä, niin etenkin ne kaksi 4 Chords -videossa esiteltyä sointukiertoa tulevat kohtuuttoman usein esille, etenkin kertosäkeissä.
Lisäksi on hyvin paljon muita hyvän kuuloisia sointukiertoja, jotka myös ovat suhteellisen yleisiä mutta joista ei ole samanlaisia huumoripitoisia YouTube-videoita saatavilla. Tässä on alla lueteltuna joitakin sointukiertoja, joita kannattaa kokeilla vaikkapa pianolla tai kitaralla. Kaikki sointukierrot on ilmoitettu C-duurissa mutta merkitsen sulkuihin myös sointuasteet, koska sointukierron voi kuitenkin teoriassa soittaa kahdessatoista eri sävellajissa. Voihan Ukko Nooa -sävellyksenkin oikeasti aloittaa mistä tahansa nuotista, ei vain keski-C:stä.
Am - G - C - F
Mielestäni on jännä juttu että tämä on hyvin miellyttävä sointukierto, mutta siitä huolimatta sitä kuulee lauluissa tosi harvoin. OneRepublic-bändin laulu All The Right Moves on tosi hyvä esimerkki kyseisen sointukierron käytöstä, kun kyseinen biisi on samaa sointukiertoa alusta loppuun eli soinnut on samat niin introssa, säkeistössä kuin kerttiksessäkin.
Am - C - G - F
Aloittelen tätä listausta nyt tosiaankin tällaisilla vähemmän tunnetuilla sointukierroilla, jotka ehkä ansaitsisivat enemmän suosiota. En tiedä yhtäkään suosittua laulua jossa tämä sointukierto olisi jotenkin suuremmin esillä, mutta katsoessani Into the Wild -leffaa kuulin tämän sointukierron jossakin vaiheessa leffaa ja käytin sitten jälkeenpäin tosi paljon aikaa selvittäessäni mistä sävellyksestä oikein oli kyse. Ratkaisu ei löytynyt ihan äkkiä, kun ilmeisesti kyseessä oleva sävellys Swimming and Horses ei löydy edes leffan virallisesta soundtrackista.
Am - Dm - G - C E
Heh, nyt päästiin minun lempisointukiertooni. Kuuntelepa esimerkiksi Think Twice -bändin haikea laulu Enkeli, tai vaikka Sturm und Drangin heviballadi A Million Nights. Kuunnellessani noita kappaleita minusta tuntuu helposti siltä ettei parempaa musiikkia oikein voisi edes olla. Tiedän että joitakin ihmisiä ei tämä sointukulku kosketa tippaakaan, mutta minun kohdallani kyseinen sointukierto yhdistettynä kauniiseen melodiaan ja lyriikkaan voi tuoda tipan linssiin. Ugh.
Enkeli menee E-mollissa eli soinnut ovat Em - Am - D - G H. A Million Nights taas taisi mennä G-mollissa jolloin soinnut olisivat Gm - Cm - F - Bb D.
Joitakin muita esimerkkejä kyseisen sointukierron käytöstä löytyy mm. The Rasmus - Not Like The Other Girls kertosäkeestä, Exit-yhtyeen laulun Kahleet kertosäkeestä (näyte) tai venäläisestä lastenlaulusta Goluboi vagon.
F - C - G - Am
Kuten totesin, 4 Chords -videossa on oikeastaan neljän soinnun sarjasta "C - G - Am - F" kaksi variaatiota. Suurin osa videon biiseistä menee juuri tuolla C:stä alkavalla sointukierrolla mutta Toto - Africa -biisistä alkaen videossa soitetaan samaa neljän soinnun sarjaa Am-soinnusta alkaen jolloin sointukierto on hieman erilainen, eli "Am - F - C - G". Nyt tässä käsiteltävänä olevassa sointukierrossa on samat soinnut kuin 4 Chords -videon sointukierroissa mutta tällä kertaa ensimmäinen sointu on F-duuri. Muistaakseni tätä sointukiertoa löytyy esim Umbrella-biisin kertosäkeestä, joskin saattaa olla että sarjan kolmas sointu ei siinä ollutkaan G vaan E. Sonata Arctican laulun Blank File kertosäkeessä on muuten samanlainen sointukierto mutta siinä oli muistaakseni sarjan kolmantena sointuna G:n sijasta Em. Exit-yhtyeen laulusst Siellä jossakin löytyy tätä sointukiertoa myös, mutta kuitenkin kappaleen kaikkein yleisin neljän soinnun sarja on "F - C - G - C" jos ajatellaan C-duurisävellajissa. Eli muuten sama kuin tämä kyseinen, joskin vika sointu on C eikä Am.
Ja tosiaan, näitä sointukiertoja varioidaan aina tosi paljon. Yleisempiä on sellaiset muutokset, että sointu korvataan joko terssiä alempana tai terssiä ylempänä olevalla soinnulla. Terssi tarkoittaa kolmea tai neljää puolisävelaskelta. Noissa mainitsemissani esimerkeissä Umbrellan E-sointu on terssiä alempana G:stä. Blank Filen Em-sointu on myös terssiä alempana. Samoin mainitsemani Siellä jossakin -laulun yleisimmän sointukierron viimeinen sointu on juuri terssiä ylempänä tämän käsiteltävän sointukierron Am-päätössointua.
G - Am - F - C
Tässä on taas se 4 Chords -videon sointusarja niin että aloitetaankin G-soinnusta (ja sävellajina edelleen C-duuri). Tämän sointukierron löytää esimerkiksi Salatut elämät -sarjaan liitetyn Tunteisiin-biisin kertosäkeestä. En tiedä onko tuossa Tunteisiin-biisissä sävellajina juuri tämä C-duuri vai joku muu. Luulen että joku muu sävellaji on, mutta kirjoitushetkellä en aio tarkistaa asiaa. Joku voisi vaikka kommentoida asiaa tämän kirjoituksen kommenttiosiossa ;)
Am - Em - F - C
Mikäli on piano tai kitara käytössä, niin sitähän voi testata että kuulostaako tämä sointukierto hyvältä. Tätä voi varioida muun muassa niin, että Em-soinnun sijasta soittaakin E-soinnun. Samoin tässä voi soittaa bassosävelet laskevasti niin että Em-soinnun sijasta soittaa Em/G -soinnun ja C-soinnunkin soittaa ns. terssikäännöksenä eli niin että bassoksi jää E eli sointumerkintä on C/E.
Vielä lisää muita sointukiertoja jotka kannattaa soittaa jotenkin läpi vaikka pianolla:
Am - Dm - E7 - Am
C - Am - F - G (Bourbon Street, Remember When)
C - Em - F - G
Am - Dm - G - C - F - D - E
Am - Dm - G - C - F - D - E
Tilaa:
Kommentit (Atom)